Raudanpuute; oireita, termejä ja raja-arvoja

Satoja tuhansia suomalaisia naisia (ja yllättävän monia miehiä) elää elämäänsä vajailla rautavarastoilla. He käyvät töissä, opiskelevat, hoitavat lapsiaan, parisuhdettaan ja harrastavat. Tai ainakin yrittävät.

Varastoraudan eli ferritiinin vähyydestä ja oireilusta on kirjoitettu viime vuosina paljon. Edelleen sitä väheksytään ja oireisiin saattaa olla vaikea saada apua. Liian usein matalia ferritiinejä hoidetaan masennuslääkityksellä tai kilpirauhasen vajaatoimintaa pelkästään tyroksiinilla rauta-arvoja mittaamatta. Joskus esimerkiksi lievä kilpirauhasen vajaatoiminta korjaantuu kun raudanpuute saadaan korjattua.

Matalat rautavarastot oireilevat elämässä monella eri tavalla. Miltä alla oleva lista sinusta kuulostaa..?

Väsymystä, vetämättömyyttä, uupumusta, aivosumua, rytmihäiriöitä, sydämen muljahtelua, muisti- ja keskittymisvaikeuksia, unihäiriöitä, pyörtyilyä, ärtyneen suolen oireyhtymä (ibs), painonnousua, kilpirauhasen vajaatoimintaa, lihas- ja nivelkipuja, palautumisen hidastumista, ihon, hiusten ja limakalvojen kuivuutta, kynsien liuskoittumista ja haurastumista, suupielen haavaumia, haavat kehossa paranevat hitaasti, mustat ja turvonneet silmänaluset, seksuaalista haluttomuutta, masennus- ja ahdistusoireita, levottomat jalat, korkea leposyke, heikentynyttä hedelmällisyyttä, keskenmenoja, raudanpuutteen periytymistä raskauden aikana, lapsilla kovia kasvukipuja.

Mistä me puhumme, kun puhumme raudanpuutteesta ja mitä olisi hyvä tietää?

Hemoglobiini on rautapitoinen happea sitova proteiini, jonka tehtävä on kuljettaa happea kudoksiin ja hiilidioksidia kudoksista keuhkoihin. Tämä mitataan yleensä aina verikokeiden yhteydessä, ferritiiniä eli varastorautaa ei välttämättä ollenkaan. Hemoglobiini ei kerro todellisesta raudanpuutteesta.

Naiselimistöllisellä viitearvot ovat 117-155 g/l ja miehillä 134-167 g/l.

Hemoglobiinin laskiessa viitearvojen alapuolelle puhutaan anemiasta. Tällöin myös ferritiinit ovat ”nollissa” eli luuydin on käytännössä tyhjä raudasta.

Luuydin voi olla lähes tyhjä raudasta, vaikka hemoglobiini olisi vielä korkea. Tällöin raudanpuute ei vielä ole kehittynyt anemiaksi, mutta moninaisia oireita esiintyy siitä huolimatta. Mitä alemmas arvo laskee, sitä voimakkaammaksi oireilu käy.

Ferritiini on raudan imeytymis- ja varastoitumismuoto, joka saadaan selville verikokeella.

Naiselimistöllisellä viitearvot lähteestä riippuen ovat 30-155 𝜇g välillä, miesten hormonitoiminnalla lähteestä riippuen 20-400 𝜇g välillä.

Viitearvoja määritettäessä tutkimusjoukossa on ollut myös niitä, joilla on raudanpuutetta. Tämä herättää kysymyksen viitearvojen luotettavuudesta. Toisaalta arvot nimenomaan viitteellisiä ja jokaisen keho on yksilöllinen – raudanpuutteesta johtuvia oireita voi siis olla jo kun arvot laskevat alle sadan.

Ferritiiniarvo nousee usein infektioissa tai muissa tulehduksellisissa tiloissa. Tästä syystä ferritiinien mittaamisen yhteydessä olisi tärkeää määrittää myös tulehdusarvot eli CRP ja herkkä CRP. Isommat tulehdukset paljastuvat CRP:ssä, matala-asteinen tulehdus herkässä CRP:ssä.

Matala-asteinen tulehdus ei ole varsinainen sairaus, vaan tila, jossa elimistö reagoi ärsytykseen erittämällä tulehdusvälittäjäaineita. Raudanpuute aiheuttaa matala-asteista tulehdusta, samoin autoimmuunisairaudet kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, reuma ja keliakia. Usein nämä ovat yhteydessä keskenään.

Ferritiinejä ei siis kannata etenkään raudanpuutetta epäillessä ja hoidon alussa määrittää kuumeisena tai toipilaana, koska tulehdukset nostavat ferritiiniarvoja todellisuutta korkeammalle. On myös tärkeää huomioida matala-asteisen tulehduksen vaikutus ferritiiniarvoihin. Tulehdusten yhteydessä ferritiinin alaraja on 70 (viitearvoissa alaraja on 30).

Itselläni ferritiinit olivat neljässäkymmenessä niitä ensimmäistä kertaa mitattaessa, mutta samaan aikaan kilpirauhasen vajaatoimintaa ei oltu vielä todettu. Todelliset ferritiiniarvoni olivat siis luultavasti matalammat. Autoimmuunisairaus (tulehdus) jylläsi jo kehossani ja oireilin moninaisesti.

Tärkeitä raja-arvoja:

150.

Sisätautien erikoislääkäri Esa Soppi on sanonut, että hedelmällisessä iässä olevien liikunnallisesti aktiivisien naisten ferritiinitasojen olisi hyvä olla ihan ylärajalla, jopa hieman yli.

100.

Mikäli ihmisellä on jokin krooninen suolistosairaus ja ravinnon imeytymishäiriöitä, hänellä on raudanpuute ferritiini-arvojen laskiessa alle 100𝜇g.

70.

Usein oireet alkavat helpottaa muutamassa viikossa rautalisän aloittamisesta, mutta voiton puolella aletaan olla siinä vaiheessa, kun arvot nousevat yli 70𝜇g.

50-60.

Raskaaksitulo ja raskaana pysyminen vaatii 50-60𝜇g ferritiinitasot. Raskaanaollessa raudanpuutetta on hankala hoitaa, koska kehittyvä sikiö ottaa tarvitsemansa eli äidin raudat omaan kasvuunsa. Raudanpuute voi myös periytyä raskauden aikana äidiltä lapselle.

50.

Työterveyshuoltoon erikoistuvan lääkäri Vilho Aholan mukaan raudanpuutteesta johtuvat oireet saattavat alkaa ferritiinien laskiessa alle 50𝜇g. Toiset ovat herkempiä kuuntelemaan kehonsa viestejä ja he saattavat huomata oireita jo aiemmin.

30.

Luuydin on käytännössä tyhjä raudasta.

Ihmiset oireilevat eri tavoin. Kuten jo aiemmin totesin, viitearvot ovat viittellisiä ja ihmistä tulisi ennen kaikkea hoitaa yksilönä. Pelkkä ferritiinien mittaus ja rautalisän nauttiminen ei automaattisesti korjaa mitään, vaan syyt raudanpuutteelle olisi aina selvitettävä. Siksi rautaa ei kannata nauttia omatoimisesti pitkiä aikoja, vaan etsiä itselleen lääkäri, joka on valmis ottamaan kopin kokonaistilanteesta.