Mitä muutos tarkoittaa?
Olen viime päivinä pyöritellyt paljon mielessäni sanaa elämäntapamuutos ja mitä kaikkea sen ajatellaan pitävän sisällään. Mitä tunteita ja ajatuksia se sinussa herättää?
Wikipedian mukaan muutos tarkoittaa prosessia, jossa jokin muuttuu toisenlaiseksi kuin se oli. Kun Googleen kirjoittaa sanan ”elämäntapamuutos”, kaikki hakutulokset liittyvät liikuntaan, laihduttamiseen tai ruokaan. ”Treenaa tiukka ja timmi vartalo!” ”Näin laihdut!” ”Tällä ruokavaliolla takuuvarmoja tuloksia!”
Minua kiehtoo ajatus muutoksesta hitaana ja pysähtelevänä. Muutos kutsuu viipyilevään tanssiin, jossa kaikenlaiset askeleet ovat hienoja ja hyviä ja jossa on tilaa kaikenlaisille tunteille. Elämäntapamuutos tuntuu tiukkojen tavoitteiden ja aikataulujen kautta käskyttävän armotta.
Elämäntapamuutosta miettiessään ihminen haluaa usein laihtua, kiinteytyä tai kasvattaa lihaksia. Usein elämäntapamuutokseen ryhtyminen liittyykin toiveeseen muuttaa omaa ulkonäköä. Joskus se liittyy terveydellisiin tekijöihin tai että haluaa parantaa omaa suorituskykyään. Miltei 100% muutoshalu ja toive pitää sisällään ruokavalion ja treeniohjelman.
Silloin kun on kiire ja stressi ja ihmissuhteet menevät päin pyllyä, saattaa tuntua houkuttelevalta lisätä entisestään vauhtia. Hupenevan rasvaprosentin imussa ajatellaan elämänlaadun kohenevan kuin itsestään. Pitää juosta, koska muutkin juoksevat. Treenata lihaksia, koska se on seksikästä. Punnita kaikki ruokansa, jottei vaan söisi mitään ylimääräistä. Näyttää tietynlaiselta, jotta kelpaisi. Jotta ei kiusattaisi. Jotta ei jäisi ulkopuoliseksi tai että edes joku joskus kutsuisi kauniiksi ja haluttavaksi.
Liikunnasta tulee hyvä olo liikkeen vastatessa kehon todelliseen tarpeeseen. Ruoka ravitsee, kun se on sellaista, mitä keho kykenee hyödyntämään. Keho palautuu levossa ja kevyessä liikkeessä. Lepoa tarvitaan myös päivän aikana. Näiden kolmen huomioiminen ei kuitenkaan riitä pysyvään muutokseen. Siihen tarvitaan myös mielen hyvinvointia.
Muutostarpeen taustalla on paljon kaikenlaisia inhimillisiä tunteita ja tarpeita. Niiden äärelle olisi hyvä uskaltaa pysähtyä ihan ensimmäisenä. Se ei todellakaan ole aina helppoa.
Saattaa olla kauhean vaikeaa ajatella muutoksen voivan tarkoittaa vauhdin hidastamista. Sitä, että myöntää ääneen tarvitsevansa muiden hyväksyviä sanoja ja kiitosta. Että opettelisi uskomaan olevansa hyvä tyyppi ihmisenä. Ilman dieettiä ja rajuja treeniohjelmia tai ympärivuorokautisia työpäiviä. Että on hyvä ja arvokas juuri sellaisena kuin on. Jos ihmiset ympärillä uskottelevat päinvastaista, onko silloin väärässä seurassa?
Voisiko elämäntapamuutos tarkoittaa ennen kaikkea itseensä istahtamista ja omien tunteiden kohtaamista? Sitä, että jatkuvan suorittamisen sijaan alkaisi järjestää aikaa ihmettelylle ja omien ajatusten ääreen pysähtymiselle. Ettei aina olisi saatavilla ja että ihmisarvo tulisi muusta kuin tehtyjen työtuntien määrästä viikon aikana.
Todellinen muutos tapahtuu pikkuhiljaa. Kun alkaa oivaltaa, mitä itse tarvitsee. Alkaa tehdä pieniä valintoja oman hyvinvointinsa suuntaan. Välittämättä siitä, mitä ympärillä olevat ihmiset sanovat, tai mitä somefeedi syöttää. Tärkeintä olisi ottaa muutokselle aikaa. Malttaa mielensä. Uskaltaa luottaa siihen, että omaan hyvinvointiin on lupa panostaa.
Mikään hyvä ja pysyvä ei tapahdu hetkessä.
Mistä sinä tiedät voivasi hyvin?
4 kommenttia
Ritva
Voi miten oivallisesti sanottu. Pienistä lapsista voisi ottaa ihmettelyn mallia, mietin tässä ittekseni.
Liina
Totta! Me aikuiset usein kiireessä kadotamme kyvyn ihmetellä maailmaa ja ehkä etenkin omaa menoamme.. 🤔💜
Marika
Hyvää pohdintaa!
Itsestä tuntuu, että sosiaalinen media aiheuttaa isosti muutospaineita ja mikään ei ole ikinä riittävästi. On oltava kauniimpi, nopeampi, tehokkaampi, rohkeampi, vahvempi jne. Pitää olla aina vaan enemmän kaikilla mahdollisilla alueilla. Tavoitteena voisi olla opetella pysähtymään!
Liina
Todellakin … Maailma on täynnä kaikkea ihanaa ja ihmeellistä, kun vain malttaa itse hidastaa… ❤️