Keväisiä fiiliksiä & pj-haaveita

Eilen mietittiin vanhemman pojan kanssa auringon lämmittämässä autossa huristellessamme (Note to myself – ehkä tämä on se vuosi, jolloin saan ilmastoinnin vihdoin korjattua…), kuinka hassua, että kevät on nyt täällä. Pari viikkoa sitten tuiskutti vielä lunta ja nyt mittari näytti ulkolämpötilaksi +11 astetta. Ihmeellistä!

Tämä on aika se vuodesta, kun kaikki herää eloon. Myös minä! Valo pitää hymyn kasvoilla vaatteiden vähetessä. Ulkona liikkumisesta tulee aidosti KIVAA. Puskissa rymytessä vuodenaikojen ja sään vaihtelun huomaa konkreettisemmin kuin auton ikkunan takaa.

Krookukset kukkivat täällä etelässä jo täyttä häkää. Lokit ovat palanneet viereiselle joelle. Mustarastaat pöyhivät pusikoissa niiden laulun täyttäessä kuulijansa sydämen kepeydellään. Sepelkyyhkyt istuvat puiden oksilla kukerrellen kyljetysten ja haukat kaartelevat taivaalla varisten ajaessa niitä takaa. Tunnen askelten keventyvän ja lantion liikkuvan vapaammin. Karhea tienpinta Feelmaxin alla tekee kävelystä helpompaa. Tunnen pakarakivunkin helpottavan. Mitä KAIKKEA keväällä tapahtuukaan!?

Kymijoen varrella kasvaneena lokkien kirkuna on ollut minulle aina kevään ja kesän merkki. Monesti ihmiset manaavat niiden ääntä, mutta minä rakastan. Lokit ja veden tuoksu, auringon leikki veden pinnalla. Ei siihen muuta tarvita.

Paljasjalkakenkiä ei varsinaisesti ole tarkoitettu tasaisella ja kovalla tienpinnalla liikkumiseen. Kantapäät ovat talven ajan olleet kovilla enkä malttaisi odottaa, että lumet sulavat myös metsästä. Joustava metsänpohja ja kiemurtelevat polut vetävät puoleensa ja sinne me koirien kanssa aivan pian suuntaamme.

Talvella kuuntelin sivukorvalla kahden miehen keskustelua kuntosalilla paljasjalkakengistä ja siitä, miten he eivät ikinä lähtisi vaeltamaan muissa kuin tukevissa vaelluskengissä. Minä olin siinä kohtaa heti, että ”Mitä mitä!? Miten niin, minä ainakin lähden!” Tulevan kesän haaveena ja tavoitteena onkin lähteä vaeltamaan paljasjalkakengissä. Olen pian vuoden verran antanut kehon totutella pj-tossuilla kulkemiseen, olen valmis ottamaan haasteen vastaan!

Mitkä ovat sinulle erityisiä ja tärkeitä asioita keväässä? Minä en malttaisi odottaa toukokuuta ja kirsikan kukkia.